Lapissa pimeys alkaa pikkuhiljaa väistyä ja aurinkokin pilkahtelee päivisin ilahduttavan usein. Mieli alkaa vaellella jo tulevaan kevääseen ja kaipaamaan aikaan, kun villiyrttejä alkaa putkahdella esiin sieltä ja täältä. Sitä saadaan kuitenkin vielä odotella muutama kuukausi, joten mikä avuksi? No, ikivihreät havupuut!
Talvinen metsä on hiljainen ja rauhoittava. Se myös tarjoaa meille antimiaan, vaikka maassa olisi metrinen hanki. Havupuiden oksia ja neulasia voi kerätä ympäri vuoden ja ne ovatkin erinomaisia rohdoksia näin talvisaikaan. Suomessa kasvavat havupuut ovat rohdosvaikutuksiltaan keskenään hyvin samankaltaisia.
Millaisia vaikutuksia kuusen, männyn ja katajan havuilla sitten on? Lue vinkit tästä postauksesta, pakkaa eväät ja sukset matkaan ja lähde keruuretkelle talviseen havumetsään!
KATAJA
Katajalla on Suomessa kautta aikain ollut monipuolisesti erilaisia käyttötapoja. Siitä käytetään sen kaikkia maanpäällisiä osia, marjoja, havuja sekä kuorta. Katajan nuoria versoja kerätään keväällä, marjoja syksyllä ja havuja vuoden ympäri.
Katajan havuja savutettiin huoneissa pitämään tarttuvat taudit loitolla. Myös katajan pihkaa on käytetty muiden havupuiden pihkan tavoin, vaikkakaan sen käyttö ei ole ollut yhtä yleistä kuin kuusen- tai männynpihkan käyttö. Katajan havuista voi valmistaa mm. teetä, voiteita, hoitoöljyjä ja kylpyjä.
Katajan antiseptinen vaikutus torjuu bakteereja ja sieniä tehokkaasti. Katajaa käytetään höyryhengitettynä vilustumisen hoidossa ja yrttiteenä
yskässä pehmentämään ja irrottamaan sitkeää limaa kurkusta. Katajan neulasia tai eteeristä öljyä voi käyttää flunssaisen olon helpottamiseen myös jalkakylvyissä.
Iholle käytettynä katajan antiseptinen vaikutus puhdistaa ja parantaa haavoja sekä erilaisia ihon ongelmia. Valmista katajasta ihoa hoitava salva tai katajateestä kangaskääre haavan ympärille. Kylpyvedessä tai ihoöljynä katajan havuilla voidaan hoitaa lihaskipuja, reumaa, iho- ja niveltulehduksia sekä kihtiä. Katajaöljystä on myös apua rasvaisen ihon tai rasvaisten hiusten hoidossa sekä hiustenlähdön ehkäisyssä.
Katajan eteerisen öljyn käytöstä voit lukea täältä.
MÄNTY
Vanha kansa on osannut monipuolisesti hyödyntää männyn rohdosvaikutuksia. Etenkin männyn pihka, terva ja pikiöljy ovat olleet käytössä monenlaisiin vaivoihin, erityisesti iho-ongelmiin ja haavojenhoitoon. Neulasia polttamalla on pidetty hyönteiset ja pöpöt loitolla.
Männystä voidaan käyttää neulaset, kerkät, nuoret kävyt, oksat, tervaa, pihkaa, pikiöljyä ja höyrytislaamalla valmistettavaa männyn eteeristä öljyä. Neulasia ja kerkkiä voi käyttää teenä, höyryhengittämällä, uuttamalla niitä hunajaan tai tinktuurana. Männyn neulaset sopivat myös jalkakylpyihin tai kylpyvesiin sekä kurkun kurlausveteen.
Männyn neulaset sisältävät paljon eteerisiä eli haihtuvia öljyjä, c-vitamiinia ja fenoleita (antioksidanttisia, ihmisille hyödyllisiä kasvien suoja-aineita). Mänty on erinomainen rohdos hengitystievaivoissa, sillä se irrottaa tehokkaasti limaa ja torjuu viruksia ja bakteereita. Mielen tasolla männyn neulaset lievittävät stressiä, virkistävät uupunutta ja helpottavat unettomuutta.
Männyllä on myös virtsaneritystä lisäävä vaikutus ja näin ollen se myös vähentää turvotuksia. Mäntyä käytetäänkin virtsatietulehduksien ja kihdin hoidossa.
KUUSI
Kuusen pihka on monille tuttu haavojen hoidossa ja kerkät antioksidanttisina ja vitamiinirikkaina lisäravinteina. Kuusesta on vuosituhansien ajan käytetty näiden lisäksi myös sen neulasia sekä tärpätti- ja havuöljyä.
Kuusen neulasista voi keittää teetä, niitä voi käyttää kylvyissä ja höyryhengityksissä, voiteissa ja salvoissa, hoitoöljyissä tai niistä voi valmistaa tinktuuraa, yrttihunajaa tai -siirappia.
Kuusen neulaset ovat antioksidanttisia ja antiseptisiä. Ne lisäävät hien-, virtsan- ja sapeneritystä sekä lievittävät kipuja ja tulehduksia. Kuusen neulasilla on muiden havupuiden tavoin hoidettu hengitystievaivoja, vatsavaivoja, reumaa, lihaskipuja ja iskiasta, haavoja ja tulehduksia. Niillä on verenkiertoa edistävä ja lämmittävä vaikutus.
KENELLE HAVUPUUT ROHDOKSENA EIVÄT SOVI?
Havupuut sisältävät hartseja, jotka rasittavat munuaisia. Havut tai niiden eteeriset öljyt eivät sovi käytettäväksi munuaisongelmista kärsiville, pienille lapsille tai raskauden aikana. Ne saattavat myös aiheuttaa oireita astmaatikoille, hartsiallergisille tai sydämen vajaatoiminnasta kärsiville.
HAVUHUNAJA
Tällä ohjeella voit valmistaa hengitysteitä hellivää havuhunajaa.
- Kerää pieni kourallinen havupuiden neulasia (kataja, mänty, tai kuusi). Pilko ne veitsellä tai saksilla pienemmiksi, jotta niiden vaikuttavat aineet irtoavat paremmin.
- Laita purkin pohjalle noin 1/3 neulasia ja kaada päälle kotimaista juoksevaa hunajaa. Sekoita hyvin.
- Sulje kansi ja anna hunajan tekeytyä lämpimässä paikassa (esim. jääkaapin tai leivinuunin päällä) 2-4 viikkoa. Kääntele purkkia päivittäin.
- 2-4 viikon kuluttua voit siivilöidä neulaset hunajasta ja havuhunaja on nyt valmista käytettäväksi.
- Ota 2tl havuhunajaa hillitsemään yskää ja helpottamaan hengitystievaivoja.
PS. Muistathan, että oksien, havujen tai kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuden piiriin, vaan tarvitset siihen maanomistajan luvan!
Lue myös:
Kanelia vilustumisiin ja neilikkaa hammassärkyyn – hyödynnä joulumausteiden rohdosvaikutukset
Eteeriset havupuuöljyt maadoittavat ja rauhoittavat mieltä
Kevään pienet vitamiinipommit – kuusenkerkät
Flunssan luonnonmukainen hoito yrttien avulla
Hei,
Tein tänään männyn ja kuusen neulasista kerättyä neulasteetä. Luuletko, että voin antaa neulasteetä miehelleni, jolla on sepelvaltimotauti. Hänellä oli tukos sepelvaltimosssa ja se avattiin pallolaajennuksella Helsingin Meilahdessa elokuussa. Hän käyttää sydänlääkkeitä ja primaspan nimistä verenohennuslääkettä. Olen kuullut, että greippimehua ei saa hänelle antaa, mutta mikä on tilanne tämän neulasten kanssa?