);

Oletko jo tutustunut näihin pieniin kevään vitamiinipommeihin, aromikkaisiin kuusenkerkkiin? Niiden keruuaika on pian käsillä!

Kuusen nuoret vuosikasvaimet eli kerkät pursuavat C-vitaminia ja kivennäisaineita. Niiden keruuaika on lyhyt ja ajoittuu alkukesään, touko-kesäkuulle. Kuusenkerkät kerätään, kun ne ovat vielä vaalean vihreitä ja pehmeitä, eivätkä neulaset ole kovettuneet pistäviksi.

KUUSENKERKÄN ROHDOSKÄYTTÖ

Kuusen havuja, kerkkiä ja pihkaa on käytetty rohtoina jo vuosituhansien ajan. Kuusi on helppo tunnistaa ja sitä kasvaa yleisesti koko Suomessa – aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Kuusen kerkät ovat antioksidanttisia (ylläpitävät elimistön omia puolustus- ja suojausmekanismia estäen elimistön vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapettumista), antiseptisiä (tuhoavat pieneliöitä, kuten bakteereja) ja kohottavat yleiskuntoa sekä vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Erinomaisia siis kevätväsymyksen taltuttamiseen!

Niistä voi saada helpotusta myös lihaskipuihin, noidannuoleen ja reumatismiin. Kerkistä voi valmistaa hoitoöljyä, salvaa tai voidetta kipujen taltuttamiseen ja ääreisverenkierron tehostamiseen kylmille käsille ja jaloille.

Teenä, tinktuurana, siirappina tai hunajan seassa kuusenkerkkiä voi käyttää hengitystievaivoihin, kuten limaiseen yskään tai keuhkoputkentulehdukseen. Antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi kuusenkerkkäteellä voi hoitaa myös suun- ja nielun tulehduksia sekä yleisesti kehon tulehdustiloja.

AROMAATTINEN JA RAIKAS MAKU MIELLYTTÄÄ

Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan salaateissa, smoothieissa, jälkiruuissa tai vaikka leivän päällä. Niillä voi myös koristella vaikkapa raakakakkuja. Kerkissä on hyvin aromaattinen, raikas ja hieman sitruunainenkin maku. Tykkään yhdistää kuusenkerkkiä esimerkiksi puolukan, tyrnin ja nokkosen kanssa. Voimakkaan makunsa vuoksi ne sopivat hyvin myös ruuanlaittoon, kuten piirakoihin, dippeihin, kastikkeisiin tai juuresten ja erityisesti kalan kaveriksi.

Kuusenkerkät kannattaa käyttää tuoreeltaan tai säilöä pakastamalla talven varalle. Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin, joten niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Keräämisessä kannattaa muistaa myös kestävän kehityksen periaatteet – eli kerätään kerkkiä sieltä täältä eikä peräkkäisinä vuosina samoista paikoista. Myös (pienen) kuusen latvus jätetään kasvamaan. Tällä tavalla kerkkien keruu ei vahingoita metsien kasvua.

kuusenkerkkätee

Tässä vielä ohje, jota ehdottomasti kannattaa kokeilla! 

Taivaallisen hyvä kuusenkerkkähunaja: 

Laita lasipurkkiin noin 1/3 kuusenkerkkiä ja kaada päälle juoksevaa hunajaa. Sulje kansi ja anna valmistua 2-4 viikkoa. Kääntele purkkia ylösalaisin päivän, parin välein. Kun hunaja on valmis, voit siivilöidä kerkät pois tai syödä ne hunajan kanssa. Jos käytät pakastettuja kerkkiä, anna niiden kuivahtaa ennen hunajan sekaan laittamista, jottei ylimääräinen vesi pääse pilaamaan hunajaa. Tätä voit käyttää tavallisen hunajan tapaan juomissa, jälkiruuissa tai herkutella sellaisenaan. Ja herkkua tämä todella onkin!

Mitkä on teidän suosikkitapoja käyttää kuusenkerkkiä? Tai jos et ole vielä kokeillut, niin mitä haluaisit niistä ensimmäisenä tehdä?

Tutustu kuusen pihkasta valmistettuun Metsän Emännän Pihkasalvaan. Kuusenkerkät puolestaan ovat raaka-aineena Havu-saippuassa.

Lue myös:

Havupuut talvella hengitysteiden tukena

Eteeriset havupuuöljyt maadoittavat ja rauhoittavat mieltä

Flunssan luonnonmukainen hoito yrttien avulla